Gluteenittomat kaura-suklaa keksit

Perjantai 11.8.2017 klo 18:48 - Willkis

Jotta tästä kehkeytyisi todellinen ruokablogi, on tähänkin väliin laitettava yksi uusi resepti. Ensimmäinen keksitaikinan testauspäivä ei tuottanut tarkoituksenmukaista lopputulosta ja vaikka keksit maistuivatkin erittäin hyviltä, niiden ulkomuoto ja koostumus eivät olleet järin edustavia. Joten muutin reseptiä rankasti ja tällä kertaa se toimii.

cookies.jpg

Gluteeniton kaura-suklaa cookies

200 g tummaa suklaata
200 g valkoista suklaata
150 g kuivattuja karpaloita
150 g pähkinöitä
6 dl gluteenittomia kaurajauhoja
1 tl suolaa
1 tl soodaa
250 g voita
1 dl fariinisokeria
2,5 dl taloussokeria
1 tl vanilja aromia

Pilko pähkinät, karpalot ja suklaa rouheeksi. Saa sisältää sattumia, ei ole niin nokonuukaa. Karpalot voi korvata vaikka rusinoilla jos sikseen tulee. Lidlistä saa valmista pähkinä-karpalo sekoitusta pussissa. Eikä tuolla suklaallakaan väliä mitä laatua se loppujen lopuksi on. Laita sitä mistä pidät.

Sekoita gluteenittomat kaurajauhot, suola ja sooda sekaisin valmiiksi johonkin astiaan odottamaan.

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, 1-2 minuuttia vatkausta sähkövatkaimella riitää. Voi tietysti seosta vispata vaikka 20 minuuttia, mutta ei siitä mitää lisähyötyä tule. Lisää sekaan vanilja aromi tai saman verran vanilliinisokeria, jauhoseos ja sekoita tasaiseksi. Kippaa rouheet joukkoon ja sekoita taikina valmiiksi.

Joku sanoo jotta anna taikinan levätä ja kaurajauhojen tekeytyä, toinen sanoo että äkkiä pitää saada pellille ja uuniin muuten ei taikina tykkää. Ihan yks lysti sanon minä, osa taikinasta odotteli ja osa meni heti uuniin. Ei sillä ollut lopputulokseen mitään vaikutusta.

Nostele nokareita lusikalla leivinpaperille, litistä hivenen kökköjä ja paista uunissa 170-190 asteessa riippuen uunistasi ja sen toiminnasta, 10 minuuttia riittää paistoajaksi, joskus vähän enemmän tai satunnaisesti vähän vähemmän. Riippuu kuinka isoja kasoja pellille lusikoit.

Mitä isompi taikinamötti, sen enemmän se uunissa leviää joten malttia kökköjen lusikoimiseen kehottaisin. Sopivia keksejä saa taikinamötistä tehtyä n. 40-50 kpl ehkä enemmänkin, riippuu tietysti myös siitä paljonko taikinaa pistelee raakana poskeensa. Keksit ovat pehmeitä heti paiston jälkeen joten odottele kotvanen ja jäähdyttele tuotoksia ennen kuin siirtelet niitä pelliltä jonnekkin minne nyt sitten laitatkaan.

Siivoa sotkut ja pese astiat. Leipominen on hauskaa, ei mitään totista tunaamista. Lopputulos on aina sellainen, kun se nyt milloinkin sattuu olemaan.

Syö herkkuja ja nauti elämästä.

Nyt lenkille :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: leivonta, gluteeniton, cookies, keksi, makea, leivonnainen, ruoka

#Pannukakku - 100% Kauraa

Keskiviikko 19.4.2017 klo 18:07 - Wilkkis

pannari.jpg

"Muumimamman aamiaispannukakku"

Näin syntyy laakson maittavin pannari...

8 dl maitoa
4 dl gluteeniton kaurajauhoa 
3-4 kpl kananmunia
1 lusikallinen suolaa
50 g voita

Sulata voi, riko munat ja sekoita kaikki aineet keskenään. Vatkaa tasaiseksi ja turvota sen hetken kun maltat. Kaada taikina uunipelille ja paista uunissa 180 asteessa kunnes on kypsää ja kauniin väristä 20 - 30 minuuttia, riippuen uunisi toiminnasta. Tarjoile muumilaakson tyyliin vaapukkahillon kanssa tai siirapin kanssa.

HUOM! Ohjeeseen ei kuulu sokeria, ei vanilliinisokeria, ei siirappia tai muutakaan. Älä siis edes harkitse sellaisen lisäämistä taikinan sekaan koska se ei pannukakkuun vain yksinkertaisesti kuulu. Pannarin nautinnollisuus syntyy juuri suolaisen pannarin ja makean hillon yhdistelmästä. Mitään järkyttävämpää ei olekkaan kuin ylimakeaksi maustettu pannari.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoka, pannukakku, muumimamma, kaura, gluteeniton

Ruuan kaltaiset valmisteet

Torstai 2.2.2017 klo 20:32 - Wilkkis

20170202_182801-01.jpg

Tulihan kokeiltua viikolla mukaruokaa. Ensimmäisenä oli vuorossa nyhtökaura ja siitä valmistettu kasvis-nyhtöwok. Kaikesta hypetyksestä johtuen oli tietysti odotuksetkin korkeammalla, kuin ehkä realistiseti olisi pitänytkään. Pettymys oli valtaisa nimenomaan siksi, että odotukset ylittivät järjellisen ajattelun rajat. 

Nyhtö maistuu juuri siltä miltä se voikin maistua. Tunkkaista mukaruokaa. Ei se kyllä lihaa korvaa ikinä. Ei maultaa, ei rakenteeltaan enkä nyt oikein keksi mitään muutakaan syytä miksi pitäisi. Wokkia voi tehdä ihan kasviksista pelkästäänkin. Kannatan sitä vaihtoehtoa.

Aiemmin meillä olikin jo ruokapydässä tarjolla mifua ja jälleen sitä testattiin. Tänään pizzan muodossa. Edelleen se ei kyllä vakuuta myöskään olemassaoloaan tai tarpeellisuuttaa millään konstilla. Se vain on kumimaista mukaruokaa. Joutaa samaan kategoriaan nyhtökauran kanssa. Ilman ruokaraetta pärjää yhtä hyvin, ellei jopa paremmin.

Molemmista jää jälkitunne, että miksi pitää väen väkisin vääntää ja keksiä jotain mukaelintarviketta. Ei ymmärrä.

Syökää lihaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruoka, Mifu, Tofu, Nyhtö, Kaura, Liha

#ruokashoppailua

Maanantai 24.10.2016 klo 20:04 - Wilkkis

Meidän perhe käy kerran viikossa ruokakaupassa ja samalla kertaa hankitaan liki main samat tuotteet, samasta kaupasta ja kerätään kärryyn samassa järjestyksessä. Ostokäyttäytymisemme on hyvin ennakoitavissa. Viime viikonloppuna poikkesimme kaavasta ja kurvasimme tutun prisman sijasta naapuritontilla olevaan kitymarkettiin. 

kassakuitti.jpg

Kuten nopeasta 15 viikkotuotteen vertailusta käy ilmi, niin olisi se vaan niin perskeleen paljon kalliimpi koukkaus jos sen joka viikko tekisi. Muutaman artikkelin kauppakassi maksaisi vuodessa yli 200 euroa enemmän kuin vastaava kamamäärä naapurikassan kautta ostettuna. Sitä voi vain miettiä paljonko se kaiken kaikkiaan vuoden aikana kustantaisikaan, kun meidänkin perheen kuitin tuotemäärä on keskimäärin joka viikko noin 65 riviä, lasketun esimerkin vartin sijasta.

Ei oo köyhän kauppa tuo kookauppa kyllä.

Kun nämä ns. "perinteiset suomalaiset" kaupat ottaisivat vähän oppia liidelin kassojen ällistyttävästä nopeudesta asiakaspalvelussa. Kiinnostaisi ottaa aikaa minkä kaupan kassa nykii saman määrän kamaa viivakoodin lukijasta läpi nopeimmin. Ei se ainakaan tuo kitymarketin kassa ole...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoka, kauppa, raha, kotitalous, perhe, nälkä

Elinympäristömme

Perjantai 2.9.2016 klo 21:40 - Wilkkis

Kyllä sitä ihmiset niin herkästi mielensä pahoittavat nykyään. Näin otsikoin kommenttini facebookissa juuri hetki sitten.

Kuvaan liikkuessani ympäristöä siitä näkövinkkelistä kuin sen itse näen. Aina se ei ole kauneinta maisemaa, mutta se on sitä mitä se todellisuudessakin on. Ilman kaunistelua. Se on sellaista ympäristöä mitä me ihmiset jätämme jälkeemme.

1maisemakuva.jpg

Eilen julkaisin facebook sivuillani kuvakollaasin Turengin linja-autoaseman jalkakäytäville kasatuista romuista. Kuva on omasta mielestäni onnistunut, ja kertoo juuri sen mikä se tilanne siinä paikassa on jo noin kuukauden päivät ollut.

Kuva ei poikennut mitenkään aiemmin julkaisemistani otoksista, joissa olen kuvannut elinympäristöämme niin kotikylässä kuin muualla maakunnassa. Sain postaukseni johdosta yhteydenoton kiinteistössä toimivalta yrittäjältä. Keskustelun päätteeksi menin ja poistin kuvat. 

Onhan se toisaalta kiusallista mennä julkisille jalkakäytäville kasattuja romuja noin vaan kuvaamaan, vieläpä ilmoittamatta siitä etukäteen. Päätin kuitenkin asiaa uudellen harkittuani, julkaista kuvan tässä uudelleen. En näe siinä olevan mitään minkä vuoksi sitä ei voisi julkisesti näyttää. 

IMG_20160901_174715.jpg

Ovat tänään käydyn puhelinkeskustelun perusteella kuulemma poistaneet kuvissani näkyneet remontin tieltä ulos siirretyt romukasat jalkakäytäviltä heti miten eilen kuvien ottamisen jälkeen (miten satuinkin kuulemma ottamaan kuvat juuri ennen niiden siivoamista).

Hetki sitten ajelin tuota harvialantietä Turengin läpi ja kyllä ne minun mielestäni edelleen siellä aseman pihassa nököttävät kyseiset romut (ja kyllä, toisen aarre saattaa muille olla ihan vain romua). Käymästämme keskustelusta huolimatta, minun mielestäni tilanne on edelleen sama. Romu ei ympäristöä kaunista. 

Tuolit on kyllä nättejä ja varmaan kiva ajatus odotteluun. Varsinkin aurinkoisella säällä. Määrä on ehkä kuitenkin hieman ylimitoitettu.

Tarkoitukseni ei ollut kenenkään bisneksiä mennä salaa selän takana puhumalla vaikeuttamaan. Enkä koe niin edelleenkään tehneeni. Yrittäjän puolisona ja lounasravintola toiminnan pyörittämisen karua arkea hyvin läheltä kokeneena, tiedän mitä se työ on ja mitä se yrittäjältä vaatii. Hattua nostan jokaiselle ravintolayrittäjlle ja yrittäjille yleensäkin. Voin sanoa, että on paljon helpompaa olla ihan vain näin palkattuna duunarina ja nauttia säännöllisistä työajoista ym. ihanuuksista. Kuten kesälomat, vapaapäivät, sairaslomat ym.

Ihan julkisesti ja omalla nimelläni, sekä naamallani, halusin vain ääneen ihmetellä epäsiistiä linja-autoaseman julkisivua, joka kuitenkin sijaitsee hyvin keskeisellä alueella taajamaamme. Sen verran siitä ovat muutkin minulle ihmettelleet, että mikähän kierrätyskekus siihen on perustettu.

Jään siis mielenkiinnolla odottamaan remontoitujen tilojen avajaisia, niin poikkean kyllä kaffella ja pullalla sitten. Kiitos kutsusta.

Toivottavasti puskutraktorit eivät ehdi paikalle ennen remontin loppumista, kun kiinteistö kuitenkin jossain vaihessa tullaan purkamaan uuden uljaan kyläkeskustamme tieltä. Hirveän isoa remonttia ja investointia ei siis toivottavasti kiinteistöön kukaan ryhdy tekemään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotikylä, ympäristö, jalanjälki, elintila, koti, ihmiset

Pokemon huumaa

Perjantai 5.8.2016 klo 22:45 - Wilkkis

wilkkispoke.jpg

Pokemon Go sopii myös aikuisemmille, vaikka jotkut muuta koittavat kovasti perustella. Itsekkin kuljen liki päivittäin (no ei nyt ihan joka päivä) kilometri tolkulla koittaen saada haudottua munia ja etsien uusia pokemoneja. Eniten aikaa menee kyllä niiden pallojen noutamiseen, kun niitä nyt tuntuu kuluvan jotenkin normaalia pokettajaa enemmän meikäläisellä.

Munamittari ei kyllä todellakaan toimi niin kuin sen toivoisi. Pelin munamatkamittarin mukaan matkaa tulee vain 200 metriä, vaikka siihen pyörän mittarin mukaan kertyy liki 1,5 km. Työmatkakin on yllättäen pidentynyt alle kymmenen minuutin pyrähdyksestä yli 45 minuuttiin. Aamuisin on niin mukavan rauhallista auringon noustessa kiertää kaikki lähistön pokestopit ja iltapäivällä sama reitti kotimatkalla. Ei se ainakaan voi pahasta olla kun tulee huomaamatta liikuttua yhä enemmän ja enemmän.

Iltasin kaljakuppilan terassilla istuskelee olut tuopit nenän edessä ja röökit huulessa "tosi-äijiä" naureskelemassa kaiken maailman pokettajille. Voisi kuulemma tehdä jotain todellista, jotain oikeeta, jotain muuta. Kuten istua vaikka siellä terassilla, kitata kaljaa ja pössytellä sauhuja. Se varmaan olisi joidenkin mielestä "aitoa" tekemistä, jotain joka soveltuu enemmän "aikuisille".

Onneksi en itse ole vieläkään niin aikuinen, ettenkö innostuisi tästäkin huumasta. Ja ilokseni olen huomannut törmääväni muihinkin aikuisempiin pelaajiin, ja hieman nuorempiinkin. Pelaamassa liikkuu perheitä, kaveriporukoita, yksinäisiä kulkijoita, miehiä, naisia, nuoria, vanhoja, pariskuntia, kuntoilijoita. Ei ole yhtä tiettyä profiilia pelaajasta. Meitä on joka lokerosta.

Nuoremmat tuntuvat olevan sosiaalisempia vieraita pelaajia kohtaan, kun taas aikuisemmat uppoutuvat itsekseen pelaamaan nenä tiukemmin kiinni älypuhelimessa. Jotkut paapat ajelevat autolla ja sieltä turvasta kuskin penkilä "salaa" hieman koittavat pyydystää edes jotain... edes sen helevatun Rattatan tai Pidgeyn :)

Tyylikkäin porukka oli kyllä se nelikko joka ajeli avoautolla ja keräsi pokemoneja ilta-auringon paisteessa. Pokehuuman alussa kotikylän keskustakin tuntui heräävän eloon, edes hetkeksi. Ihmisiä liikkui siellä missä ennen on ollut tyhjää ja autiota. Edesmenneen Hakamäen frisbeegolfradan raadollakin oli yhtenä itana enemmän populaa kuin ikinä siinä montussa olen yhtä aikaa nähnyt.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pokemon, peli, pelaaminen

#brita

Torstai 7.7.2016 klo 13:22 - Wilkkis

Sateinen lomapäivä saa tekemään ihmeitä. Lukuisista epäonnistumisista huolimatta yritys on kova. Tarkoituksena yllättää perhe britakakulla. Ehkä onnistuu, ehkä ei. Vehnäjauhot korvattu gluteenittomilla jauhoilla, maito korvattu vedellä ja muiden aineiden osaltakin hieman säätöä. Ei sen nyt niin pilkulleen tartte olla ohjeen mukaan tehty aina (ikinä). Täytteeksi raparperihilloketta ja mansikoita.

20160707_124054-01.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: britakakku, ruoka, leivonta, koti, gluteeniton

#hauho

Sunnuntai 3.7.2016 klo 16:12 - Wilkkis

Ei naurata yhtään, kun pyörä tekee tenän ja kotimatkaa olisi edessä vielä yli 40 km. Onneksi Sari kävi hakemassa äijänsä kotiin, ettei tarvinnu koko paluumatkaa talutella. Pieni pakollinen paussi keskellä Hauhon kirkonkylää kauniina kesäiltana.

IMG_20160630_214425.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pyöräily, kesä, Hauho,

#polkupyöräilyä

Sunnuntai 19.6.2016 - Wilkkis

Aurinkoisena päivänä tulee välillä ajeltua ilman varsinaista määränpäätä. Matkan varrella oli pakko pysähtyä lapsuuden maisemiin. Puujoen sillalla Jokimaalla käytiin muksuina uimassa ja hurjimmat hyppäsivät sillalta jokeen. Kyseessä oli silloin kuitenkin se purettu vanha puinen silta, ei nykyinen uusi asfalttiversio. Vesikin oli muistaakseni kirkkaampaa muinoin, nyt se näyttää jotenkin samealta. Kylmempääkin se on nykyään. Maisemat ovat kuitenkin yhtä upeita. 

maisema.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: polkupyörä, Häme,

# Pikakotipizzaa

Lauantai 16.4.2016 klo 20:52 - Wilkkis

Näin syntyy iltapala nopeasti, vaivattomasti ja ennen kaikkea helposti.

Pohja tehdään ensin

2 dl vettä
1 tl sokeria
1 tl suolaa
1 pss kuivahiivaa
4 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruokaöljyä

Sekoita lämpöiseen (+40C) veteen sokeri, kuivahiiva, suola ja 1 dl jauhoja. Sekoita tasaiseksi massaksi vispilällä. Lisää joukkoon kaikki muut ja sekoita taikinaksi puulastalla. Tärkeää sen jälkeen: Anna taikinan kohota rauhassa ainakin 30 min. Älä hötkyile.

Valmistetaan täyteaineet odotellessa pohjan kohoamista

400 g jauhelihaa
1 vihreä paprika
mustapippuria
timjamia
suolaa
chilijauhetta
oreganoa

Ruskista jauheliha pannulla, pilko se vanha vihreä paprika jääkaapin perältä mukaan pannulle kuumenemaan, mausta seos rohkealla määrällä mausteita, joita voit käytännössä vaihdella ja muutella oman mielen mukaisesti. Sammuta levy. Laita uuni kuumenamaan 200 asteelle.

Ota jääkapista salaatinvalmistuksesta jääneet 1,5 rasiallista minitomaatteja. Nouki ruttuset sivuun ja pilko loput kolmeen osaan jokainen. Nättejä pieniä kiekkoja siis.

jonkun verran tomaattipyrettä
jonkun verran tomaattiketsuppia
150 g parmesaanijuustoa

Valmista pizza

Kauli taikinasta uunipellin kokoinen levy. Anna jälleen pojataikinan levätä ja kohota 15 minuuttia pellillä. Älä edelleenkään hätäile. Levitä pohjalle reilusti pyrettä, nuukailematta ketsuppia, koko jauhelihaseos ja viimeiseksi tomaattirinkulat. Raasta edelliseltä viikolta avokadopastasta jäänyt parmesaanijuusto kaiken päälle tasaiseksi kerrokseksi. Mikä tahansa juusto varmasti käy myös tilalle. Sillä ei oikeasti ole mitään merkitystä mitä juustoa laittaa, muuten kuin hifisteille.

Paista pizzaa 200 asteessa noin 15 - 17 minuuttia.

Syö heti kuumana, älä säilyttele.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pizza, ruoka, herkku, uuni, kiire, koti, nälkä

#Voffeleita

Perjantai 26.2.2016 klo 17:07 - Willkis

Maailman parhaat ja rapeat vohvelit syntyvät yksinkertaisella ja mutkattomalla reseptillä

Gluteeniton Vohveli Taikina

4 dl rasvatonta laktoositonta maitoa
1 dl kylmää vettä raanasta
4 dl Sunnuntai Gluteenitonta jauhoseosta
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
3 kpl kananmunia
50 g juoksevaa rypsiöljyvalmistetta, flora tai joku. Varmaan toimii mikä tahansa rasva sulatettuna. Ei ruokaöljy kuitenkaans.

Mittaa maito, vesi, jauhot, suola ja leivinpulveri kippoon ja sekoita hyvin vatkaimella sekaisin. Lisää kananmunat ja rasva sekaan. Sekoita tasaseksi. Taikina jää melko paksuksi, koostumukseltaan lähinnä kakkutaikinaa muistuttavaksi massaksi. Anna seoksen lepäillä rauhassa vartin verran ennen paistamista.

Paista vohveliraudalla.

rauta.jpg

Meidän anopilta saadulla krups vohveliraudalla lämpötila-asteikosta valitaan numero 4 ja paistoaika on tasan 3 minuuttia per vohveli. Ei yhtään vähempää, eikä sekunttiakaan enempää. Äläkä lotraa sen paistorasvan kanssa. Maltillisesti sekä rasvaa, että taikinaa kerrallaan paistumaan.

Syödään pois välittömästi. Käytännössä ovat parhaita suoraan laitteesta lautaselle menetelmällä. 

Kuvia ei tullut otettua, mutta sanon jotta "Nam!".

Seuraavaksi kokeillaan tehdä niitä korvapuusteja samalla laitteella :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vohvelit, gluteeniton, herkku, ruoka, 80-luku

#Rebel Heart Tour

Keskiviikko 18.11.2015 klo 19:53 - Wilkkis

Käytiin Ruotsin puolella Madonnan konsertissa. Mahtava reissu. Tässä odottamisen tunnelmaa ja jännitystä ilmassa.

WP_20151114_020.jpg

ja tässä Lady lavalla :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Madonna, Tukholma, Ruotsi, Rebel, Heart, Tour, Live

# kesäkuvia

Tiistai 3.11.2015 klo 16:22 - Wilkkis

Phototastic-2.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesä, aurinko, liikunta, juoksu, pyöräily, loma, vapaa, syksy

# treenisyksy 363. päivä

Sunnuntai 18.10.2015 klo 20:32 - wilkkis

autumnrun.jpg
Kohta vuosi takana tiukkaakin tiukempaa treeni elämää (tai vähemmän tiukempaa, mutta enemmän liikkuvampaa eloa). Kesän aikana tuli saavutettua pyöräilyn tavoitepyykki, kun 1100 km tuli täyteen syyskyyn alussa. Ei voi olla kuin tyytyväinen itseensä. Muutama viikko sitten satsasin ekan kerran elämässäni uusiin juoksukenkiin, ja nyt pitää kyllä tunnustaa että aina välillä kannattaa hemmotella käpäliä. Juoksu ei ole koskaan sujunut näin keposesti. Kilot on karissu ja kunto kohentunut sitten viime syksyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juoksu, treeni, syksy, kengät

# Flowpark

Tiistai 1.9.2015 - Wilkkis

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: youtube, tube, video, tubecon, elämä

# tubetusta

Perjantai 14.8.2015 - youtube, tube, video, tubecon, elämä

Aikuisetkin voivat tubettaa ja sitä myötä aiheuttaa ainakin noloja tilanteita, jollei muuta. Tubecon 2016 -Here we come!

Kommentoi kirjoitusta.

#treeniruokaa 19. päivä

Perjantai 7.11.2014 klo 20:00 - Marko

Kanasoppa meidän perheen tapaan tehdään arkipäivän kiireessä osapuilleen näin.

1 pussillinen keittojuures-peruna pakastesekoitusta, jotta ei tarvitse aikaavievästi pestä, pilkkoa ja kuoria yhtään mitään.

600 g naturel broilerin filesuikaleita. Ei siis mitää valmiiksi marinoituja jämämössöjä.

1 kpl punainen paprika, joka saa olla luomua tai läheltä haettua, ihan kuin haluaa. Mutta tavallinen espanjalainen halpapaprikakin käy lähiprismasta haettuna. Sellainen valmiiksi muoviin pakattu.

150 g pippurimaustettua tuorejuustoa antamaan makua. Voi olla kevyttäkin jos niin tykkää.

2 dl ruokakermaa, sellaista kanaruoalle valmiiksi maustettua täyttä tavaraa. Vältä vähärasvaisia kasvirasvasekoitteita. Tässäkin kyllä valitettavasti on jo mukana maissitärkkelystä saosteena, mutta menettelee tässä tapauksessa.

Reilulla ranteella curryjauhaetta, valkosipulirouhetta ja 2 kpl vähäsuolaisia kanaliemikuutioita (ilman natriumglutamaattia koska sen väitetään aiheuttavan ylivilkkautta ja kukapa sitä kaipaisi kaamosmasennuksen ollessa in).

Epämääräinen nippu spagettia, siis sen verran kun nyt pussinpohjalla sattuu olemaan. Nuudelitkin varmasti käy tai mikä tahansa pasta mitä kaapissa sattuu olemaan.

Ja valmistus on helppoa, eikä kestä kauaa.

Tyhjennä pakastevihannekset kattilaan, laske vettä kraanasta päälle niin jotta kasvikset hyvin peittyy, laita pari liemikuutiota sekaan ja pistä hellille kiehumaan. Kiehumista odotellessa kypsennä kanasuikaleet paistinpannulla ja sekoita samalla suikkujen joukkoon reilusti currya ja ropaus valkosipulirouhetta oman maun mukaan.

Ja kun odottelet että kanat palavat pannulla ja kasvikset kiehuvat kattilassa, niin pilko joutessas se paprika (kannatta pestä ja poistaa siemenet sisältä).

Pätki spagetit kiehuvan keitoksen joukkoon ja yhdistä sekaan samaan kattilaan myös kanat ja paprikat.

Kun vihannekset ja pasta on kypsää lisää kattilaan tuorejuusto ja kerma. Sekoita, kiehauta, kopauta reunaan ja ruoka on valmista nautittavaksi. Syö suoraan kattilasta tai kauho lautaselle. Nauti hyvässä seurassa tai syö television äärellä iltapalana.

Ateria sisältää paljon rasvaa ja hiilareita, joten tällä saa mukavasti korvattua kovalla treenillä poltetut kalorit. Lisäksi tämä on "semi-feikki" kasvisruokaa koska ei sisällä punaista lihaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoka, nälkä, luomu, arki, koti, sopat, kasvisruoka

#treenipäiväkirja 17. päivä

Keskiviikko 5.11.2014 klo 18:45 - Marko

Se olis osapuilleen tasan vuosi siitä kun treenipäiviin valmistautuminen oikeastaan alkoi. Viime vuoden marraskuun alussa lopetin tupakanpolton ja kaikenlaisen alkoholilla läträämisen. 

Tupakan polton lopettaminen ei kuulosta järin vaikealta, eihän siiinä tarvi muuta kuin olla polttamatta. Tilalle löytyi sitäkin mukavampi ajanviete, syöminen ja uusi ystäväni jatkuva nälkä. Vuoden aikana mahalaukkua tulikin sitten venytettyä mukavasti ja painokin nousi uusiin lukemiin. Menneet 12 kuukautta toivat tullessaan 13,5 kg elopainoa tähän kroppaan lisää. Kiitos siitä herkkujen ja ystäväni jatkuvan nälän. Mutta ei se mitään, savuttelusta tuli päästyä eroon ja sehän se tavoite olikin. Nyt pitäisi vain saada hillittyä tämä painon nousu elikäs saada tämä ruho liikkeelle. Vatta ottaa vastaan kengännauhoja solmiessa ja kaikki kaapista löytyvät housut kiristävät niin, ettei viimenen nappi mene kiinni. Tai sitten kun menee niin istumaan ei uskalla edes yrittää.

Viinasta luopuminen ei tehnyt edes tuskaa. Riittää kun tarpeeksi läheltä näkee mitä se tekee ihmisille ja tuo tullessaan sitä käyttäville. Alkoholi ei tuo mukanaan kertakaikkiaan yhtään mitään mitä elämääni kaipaisin. Kuiva elämäntapa on tuonut tullessaan kyllä sellaisen piirteen, että ei oikeastaan jaksa juopuneita ihmisiä ympärillänsäkään. Känniset kun osoittautuvat useimmiten ääliökäyttäytyjiksi.

Treenitavoitteena on, että vuosi kun taas vierähtää, niin kävelyretki kauppaan ja takaisin ei enää vie maitohapoille ja vararengas vattan ympäriltä katoaa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terveys, Ruoka, nälkä

#treenipäiväkirja 16. päivä

Tiistai 4.11.2014 klo 19:29 - Marko

endomondo.jpg
 
Liikkuminen on jotenkin paljon innostavampaa kun voi seurata omaa menemistään ja kehittymistään mobiilisovelluksen kautta. Eilen oli ensimmäinen kerta kun lenkille lähtö voitti pienen vesisateen. Jonkin sortin etappi sekin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoka, treeni, juoksu

#treenipäiväkirja 11. päivä

Torstai 30.10.2014 - Marko

Tämän illan lenkki sujui pikku pakkasessa mukavasti. Metsässä oli hiton pimeetä ja spooky olo. Tiukka treeniohjelma sisältää juoksulenkin kerran päivässä, siis joka toinen päivä, eikä koskaan sunnuntasin. Ruokailutottumukset pitää muuttaa. Enemmän salaattia ja vähemmän berliininmunkkeja. Kyllä se tätä etenee. Jouluherkkuja odotellessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juoksu

Vanhemmat kirjoitukset »